Mort-takin malliksi on saatu kosmologian professori Syksy Räsänen.
Marjukka Vuorisalo ja Mila Duktig: Synkät kuteet. Moreeni 2014. 160 sivua, kovat kannet.
Harvoinpa olen nauranut neulekirjaa selatessani niin iloisesti kuin taiteen tohtori Marjukka Vuorisalon ja Mila Duktigin Synkät kuteet kirjan äärellä. Myös Tupsulakki tykkäsi. Vaikka en ole goottikulttuurin kannattelija, kirja ilahduttaa omaperäisyydellään. Vaikka itse hautausmaa- ja kauhuaiheet eivät sinäsnä ole mitään uutta, kokonaista goottineulekirjaa, joka kattaa neuleet vaa… eikun professorista vauvaan ei ole löytynyt edes englanninkielisenä. Kirjan tekijät kertovatkin, että tästä kirjan teko juuri lähti: kun kirjaa ei löytynyt, oli pakko tehdä itse.
Kirjassa on peräti 29 ohjetta, aikuisten neuleita, asusteita ja vieläpä vauvat ja hauvatkin on muistettu luurankoneulein. Kirjoneuleita, pitsineuleita, pintaneuleita, joissa kuviot on toteutettu oikein ja nurjin silmukoin – tekniikat ovat monipuolisia ja ohjeet ovat selkeästi annettuja. Ohjeisiin on myös pääkalloin merkitty ohjeen vaativuusaste. Mallit ovat pääsääntöisesti myös tyylikkäitä, omassa tyylilajissaan varmasti ihan aatelia. Voisin itsekin neuloa Maladonna (Paha nainen) -huivin itselleni, Pallo jalassa -sukista puhumattakaan. Joskaan en ole ihan varma käyttäisinkö Novitan seiskaveikkaa suuritöiseen pitkään villatakkiin (Mort-takki, kuvassa). Voisin hyvin kuvitella tekeväni itselleni pellavasta Mort-kylpytakin!
Ainoa malli, jonka olisin ehkä jättänyt julkaisematta on Lepakoita tapulissa. Pipoa olisi nimittäin kannattanut kehitellä vielä, hyvä idea jää nyt hieman puolitiehen, koska pipon muoto on hattumainen ja lepakkokuviot jäävät epäselviksi. Mutta tavallisesti neulekirjoissa on paljon enemmän ohjeita, jotka on tehty lähinnä täytteeksi.
Tutkin ohjeita sieltä täältä, enkä havainnut isompia ongelmia: jossain oli käytetty genetiiviä nominatiivin paikalla, mutta se ei haitannut ohjeen ymmärtämistä. Ohjeet ovat selkeitä ja kaaviot ovat hyviä.
Ritva Tuomen valokuvat antavat oikeuttta neuleille ja palvelevat neulojaa, kirjan rakenne, Ninni Aallon layout ja taitto ovat toimivia ja hyvin tyyliin sopivia.
