… tai ainakin hyvin monta.
Jos joustinneuleen neulominen sukan suuhun kyllästyttää, kokeile jotain uutta. Tanssi ruusuilla -sukkien ohjeessa olikin jo yksi koristeellinen tapa aloittaa sukka, mutta tapoja on todella useita. Nyt niitä ruvetaan käymään läpi! Katsotaan, montako keksin.
Yksi itselleni hyvin mieluinen aloitustapa on neulottu päärme. Se on käytännöllinen varsinkin pitkissä sukissa siksi, että päärmeeseen saa pujotettua kuminauhan, joka pitää sukan ylhäällä. Ilman kuminauhaa päärme saattaa työntyä ulospäin ja repsottaa, ainakin ellei sitä ole neulottu noin 1 mm pienemmillä puikoilla kuin varsinainen neule.
Kaikissa päärmeissä on sama idea: neulotaan ensin alavara, sitten käännöskerros, ylävara ja lopulta käännetään alavara ylävaran alle sekä luodut silmukat ja viimeiseksi neulotut silmukat neulotaan yhteen. Kuminauhalle jätetään aukko neulomalla 3–4 viimeistä silmukkaa normaalisti (neulomatta niitä siis yhteen luotujen silmukoiden kanssa).
Päärmeissä ei ole muuta kikkaa, kuin se, että on hyvä tarkastaa, että luotu silmukka todella vastaa puikolla olevaa silmukkaa, jonka kanssa se neulotaan yhteen. Muuten päärmeestä tulee vino ja se vetää.
Päärmeen leveys tietysti riippuu monestakin asiasta, mutta ainakin sen sisään olisi hyvä mahtua se kuminauha. Aika usein neulotaan 6 kerrosta oikein, 1 nurin ja 6 kerrosta oikein ennen silmukoiden yhteenneulomista. Siinä päärme kääntyy tuota nurjaa kerrosta pitkin ja jos neuloo alavaran eri värisellä langalla kuin ylävaran, saa kivan korostuksen reunaan. 
Tässä Kate Gilbertin suunnittelemassa upeassa Akebia villapaidassa on tehty juuri näin (vaikkakin päärme on ommeltu nurjalle puolelle – tyhmää kyllä).
Päärmeen voi tehdä niinkin, että käyttää hyväkseen sukan suun halua kiertyä neuleen päälle. Harmaissa sukissa olenkin antanut nurjan puolen kääntyä oikealle ja neulonut silmukat yhteen. Siinäs pysytte! Kiva, kiristämätön sukansuu sukkiin, joiden kuvion ei halua häiriintyvän joustinneuleesta.
Tuotakin nurjaa päärmettä voi tietysti varioida: tässä olen pyöräyttänyt lisäksi langan kahdesti päärmeen ympäri ja saanut hillityn piparkakkureunan. Lanka pitää kiertää vuoroin vasta- ja myötäpäivään, ettei kierteet haittaa neulomista. Jos olisin neulonut isommilla puikoilla ja pidemmän pätkän ennen reunojen yhdistämistä, olisi reuna piparkakkumaisempi. Tämä oli kuitenkin minun sen hetkiseen tarpeeseeni ”just passeli”.
Sateenkaaria ja serpentiiniä -blogissa on tehty päärmeen aukko sukan eteen ja pujotettu iloisen värinen nauha kujaan. Respect!
