Lapasmatka Italiaan sujui mainiosti vaikka paikallisopas oli juuttunut liikenneonnettomuuden vuoksi Parmaan ja autovuokraamossa oli hillittömän hidas jono. Nämä tapahtumat kuitenkin neutraloivat toisensa, joten siinä vaiheessa kun olimme valmiit lähtemään, paikalle saapui myös Pirkko.
Ajoimme ensin kolmella autolla Piacenzan kukkuloille lounastamaan. Kuka mitäkin reittiä, mutta perille päästiin kaikki. Ihanat maisemat ja mahtavat tarjoilut antoivat voimia jatkaa matkaa Reggio Emiliaan. Takapenkkikuskit pidettiin hyvin kurissa.
Perille oli hieman pidempi matka kuin olin muistellut, mutta yhtä kaikki ruoan jälkeen uni maistui. Perjantaiaamuna singahdimme aurinkoon neulomaan, lounaalle menimme kaupunkiin. Pienen kaupunkivapaan jälkeen keräännyimme MisterLino-neulekahvilaan, jossa itseoppinut luonnonvärjäri Maria Ferri jo järjestelikin värjäysnäytöstään. Saimme paljon tietoa luonnonvärjäämisestä Italiassa. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että Maria (joka lienee sisunsa ja sinnikkyytensä perusteella jotain suomalaista sukua), oli ihmetellyt, miksi kirjallisuudessa väitetään, ettei mustaa kykene luonnonväreillä värjäämään. Kuitenkin ennen teollisuusvärien keksimistä puvut olivat usein mustia. Niinpä hän taisteli neljä kuukautta kokeillakseen ja kokeillakseen uudelleen, miten mustan värin saisi aikaiseksi. Ja onnistui!
Kahvilayrittäjä kertoi meille neulekahviloistaan, joita on myös Parmassa – jos satutte menemään sinne, käykää ehdottomasti Parman rautatieaseman neulekahvilassa! Kahvilat eivät ole ensisijaisesti lankakauppoja, vaikka niissä onkin myös lankamyynti, vaan kahviloita (so. baareja), jotka tarjoavat mahdollisuuden neulojien tapaamisiin ja yhteisiin projekteihin. Lankapuolta kuitenkin kehitetään jatkuvasti. Herra Lino oli todella kiinnostunut esimerkiksi Lentävän lapasen toiminnasta ja haluaa todella tulla Suomeen tutustumaan suomalaisiin alan yrittäjiin ja neulojiin.
Lauantaina oli ihana neulontapäivä, jonka vietimme uima-altaan reunalla neuloen, laulaen ja proseccoa siemaillen. Nälkä ei tällä reissulla päässyt tulemaan, saimme majatalo Locanda di Ferrassa paikallisia herkkuja yllin kyllin.
Sunnuntaiaamuna varhain porukat läksivät kotiin. Minä jäin tänne ja pystytin talon miesten kanssa työpisteen itselleni. Seuraava Italiaan suuntautuva Lapasmatka tehdään toivottavasti Maria Ferrin luokse. Nyt jo voin ilolla ilmoittaa, että muutkin pääsevät nauttimaan Marian ihanista langoista, kun ne saapuvat Lentävään lapaseen. Sen lisäksi, että värjäykset ovat hämmästyttävän kauniita ja värjäyksessä on vältetty myrkkyjä, Maria on valinnut pohjalangat todella huolella. Itse laitoin ensimmäiseksi puikoille silkkihuivin, enkä muista neuloneeni noin hyvää silkkilankaa.
