Olin jo lyönyt viimeisen pisteen ja sulkenut käsikirjoitustiedoston, kun käsiini sattui Hanna-Kaisa Hämäläisen, Kristel Nybergin ja Eeva Turkan Sukka-aapinen. Aloittelijan opas (Minerva 2017). Luin kirjan nopeasti ja päätin vielä avata tiedostoni: tämä kirja pitää ehdottomasti vielä mainita omassa Sukkasirkuksessani, sillä siinä on erinomaisesti selitetty sanoin ja vieläpä kuvin lähes kaikki tärkeimmät perustekniikat, joita moderni sukankutoja tarvitsee.
Minua vähän harmittaa, että nimeen on otettu tuo ”aloittelija” sillä kirjasta on hyötyä kokeneellekin sukankutojalle, koska meillähän on tapana jymähtää jo oppimiimme asioihin ja käyttää niitä tekniikoita, jotka entuudestaan hallitsemme. Sukka–Finlandiassakin kävi hyvin selväksi, että myöhemmin neulontaharrastuksensa aloittaneet osaavat paljon enemmän erilaisia tekniikoita kuin mummoikäiset. Ja ainahan voi huomata tehneensä aina vähän höpsösti tai hitaasti jonkun vaiheen.
Sukka-aapisessa selvitetään nimensä mukaisesti homma silmukoiden luomisesta valmiiden sukkien viimeistelyyn. Kuvat ovat havainnollisia ja teksti siistiä. Jopa ärsyttävä ”SSK”-anglismi on karsittu ja tilalla on suomennettu KNK eli kahden noston kavennus (johon täytynee lyhyyden vuoksi siirtyä. Olen käyttänyt merkintää 2 oyy = kaksi oikein yhteen ylivetäen = nosta silmukka oikein neulomatta, neulo seuraava silmukka ja vedä neulomatta jätetty silmukka sen yli ), kiitos tästä!
Koska kirja aloittaa välineistä, materiaaleista ja perussilmukoista, monien kammoksumaan kantapäähän päästään vasta sivulla 64. Kantapäistä on neuvottu kolme yleisimpää, lisää vaihtoehtoja kantapäihin, kärkiin jne. on osin samojen tekijöiden Kantapään kautta -kirjassa (Minerva 2016).
Nostan hattua näiden kirjojen tekijöille. On arvokasta, että perustaitoja jaksetaan opettaa tarkasti ja huolellisesti – se helpottaa suunnittelijoidenkin työtä, meidän ei tarvitse tunkea ihan joka ikistä asiaa kaikkiin kirjoihin, kun on olemassa hyviä perusteoksia.
Tämä kirja kuuluu ehdottomasti kokeneemmankin neulojan käsityökirjastoon, jos ei muuten niin siksi, että saamme siirrettyä tuleville neulojapolville oppimaamme.