Löysin kaapin perältä pussillisen italialaista luonnonväristä vähän paksumpaa sukkalankaa, josta olen tehnyt muun muassa yhden Still Light -tunikan. Vyyhdit olivat 700–900 g tehdasvyyhtejä. Lantiun ex machinan ja Handun lankoja juuri ihailleena päätin värjätä ne punaisenkirjaviksi ja ryhdyinkin heti tuumasta toimeen. Kattilat ja värit esiin!
Värjääminenhän tuntuu aika helpolta hommalta, mutta tosiasia on, että halutun tuloksen ja sen toteutuksen välillä on valtava kuilu, jonka täyttäminen vaatisi keskittynyttä opiskelua, muistiinpanojen tekemistä, paljon kokemusta ja erittäin varmaa intuitiota.
Luulinkin pilanneeni melkein kilon lankaa, kun holautin pataan liikaa väriä. Harmitti tavattomasti. Jos lanka ei kuivuttuaan näyttänyt likimainkaan siltä, mitä lähdin tekemään, ei se kuitenkaan pilalla ollut. Väri on melko tasainen burgundinpunainen ja värjäsin sitten sille kaveriksi saman määrän vadelmanpunaista (värit ovat luonnossa kirkkaampia kuin kuvassa). Harmi vaan, että vaikka kummatkin värit kuuluvat lempivärieni sarjaan, ne eivät oikein sovi minulle. Ajattelin kuitenkin kokeilla rikottua helmineuletta siten, että burgundinpunainen on hallitseva väri. Mahdollisesti käytän vielä vaaleanruskeaa pehmentämässä. Katsotaan, mitä tästä tulee… Tosiasiassa pitäisi ehtiä ennen Italiaan lähtöä neuloa poikasen villapaitaan hihat. 2 x noin 70 senttiä hihaa. Kääk!, mutta onhan tässä 42 päivää aikaa.
